Jännesuojan tarina

Ei varmaan ole kenellekään enää yllätys, että hevosharrastus ei ole kovinkaan lempeä laji lompakolle. Siksi pitää säästää ja nipistää siitä mistä pystyy – yksi tällainen kohde on varusteet. Turvallisuuden rajoissa toki. Vuosien saatossa on kaikenlaista tavaraa ja roinaa kertynyt tallin vintille ja osasta olen jo päättänyt luopua. Siirrän niitä suosiolla roskikseen. Näihin lukeutuu mm. satavuotta vanhat koppuraiset suitset ja muut nahkaiset varusteiden osat.

Suojia on valehtelematta pari laatikollista. Lajiteltiin niitä Annin kanssa yksi päivä hävitettäviin, pestäviin ja myytäviin. Seasta löytyi muutaman vuoden vanhat italialaiset Lorenzinin suojat, jotka on joskus hankittu kisakäyttöön. Sikakalliiseen settiin kuuluu etu- ja takajalkojen suojat, joissa titaaniset vahvikkeet. Toisesta etusuojasta vaan pamahti yksi remmi irti ja hävisi vielä muuton ym. yhteydessä. Siitä tuli siis käyttökelvoton. Roskiin en tuon luokan suojia raaskinut tietenkään heittää, joten ne jäivät jemmaan. Takasuojat on toki olleet käytössä koko ajan.

Pakkasin hajonneen suojan autooni siltä varalta, että jossain välissä sattuu eteen tulemaan suutari tai muu taitava alan seppä. Asiaan tulikin ratkaisu pikaisemmin kuin oletkin, kun Facebookissa eteeni osui Nahkanikkarin mainos. Kuvassa oli myös hevosen takajalan suoja korjauksessa, joten laitoin yrittäjälle viestiä, että miten olisi. Nahkanikkarin Maarit vastasi, että toki onnistuu, hinta-arvio 10-15 euroa.

No perkele. Laitoin suojat pesuun omin pikku kätösin keittiön lavuaarissa ja kuivattelin ne suihkun lattialämmityksessä. Seuraavana päivänä hajonnut suoja pakettiin ja 5,90 euron postimaksulla matkaan kohti Kausalan pajaa!

Maarit kyseli, haittaako, että kiinnityskohta tulee olemaan nahkaa ja sanoin, että ei väliä. Kunhan se pysyy jalassa. Harmittavaa, että alkuperäinen remmi katosi. Mielestäni se oli jossain ”hyvässä jemmassa”. Jos joskus tulee vastaan, niin voihan se sitten vaihtaa takaisin paikalleen.

Ei mennyt kuin pari kolme päivää, kun sain tiedon, että suoja on valmis. Hintaa tuli 15 euroa ja maksoin sen tilille. Suoja tuotiin ihan ”kotiovelle” asti, kun Nahkanikkari oli palaamassa Tampereen keikalta ja tiputti suojan matkalla tähän Hollolan nurkille. Alkuperäinen remmi oli kuulemma ollut suhteellisen heikosti kiinnitetty. Toivon mukaan muut pysyvät paikallaan ja tuon kohdalla kyse oli vain huolimattomasta italiaanosta tehtaalla. 😀

Korvaava remmi toimii hyvin, eikä kauempaa edes erota, että siinä olisi jotain muuta. Taas säästyi yhdet hyvät suojat ja rahaa, kun ei tarvinnut uusia lähteä hankkimaan!

Nahkanikkarin Maarit kertoi, että on kuullut, ettei hevosvarusteita korjaavia suutareita juuri enää ole. Hän pyysi minua kertomaan lukijoilleni sellaisia terveisiä, että hän ottaa niitä mieluusti työn alle. 😉 Linkki Nahkanikkarin FB-sivulle löytyy tästä tekstistä ylempää.

Mitä opimme tästä? Korjaa vanhaa, kierrätä, älä osta heti uutta. Ja maailma pelastuu.

P.S. Mikäli et jaksa käydä täällä kyttäämässä ja haluat saada sähköpostiisi ilmoituksen blogini uusista postauksista, käy laittamassa ilmoitukset tulille palkissa olevasta linkistä!